maanantai 20. maaliskuuta 2017

Ompelukerho

Maaliskuussa osallistuin kolmatta kertaan Verson Puodin järjestämään virtuaaliompelukerhoon.
Tämä on kerrassaan ihana ompelukerho! Yllätyspaketti tilataan noin viikkoa ennen ja sovittuna ajankohtana sitten jokainen saa omaan tahtiin ommella tehtävänannon mukaisesti. Tällä kertaa teemana oli "Arkiko harmaata? Not!" ja ohjeistuksena liittää ompelukseen jotain keltaista. Yllätyspaketin lisäksi työssä sai käyttää vapaasti muita materiaaleja.

Kuva hiukan vääristää värejä.
Sävyt on luonnossa ruskeampia.
En ehtinyt ompelukerhoon mukaan, sillä se myytiin nopeasti loppuun. Puoti lisäsi kuitenkin seuraavana päivänä vielä lisäerän myyntiin eri kuosilla, joten minäkin mattimyöhäinen ehdin mukaan.

Pakettia odotin tietysti jännityksellä. Kun se tuli, vastassa oli melkoinen haaste! Kuosi oli Mummolan tuntu ja väritys maanläheinen, sellainen, mikä ei ole ollenkaan minun värini. Tämä on juuri kutkuttavaa ompelukerhossa, koskaan ei tiedä, mitä tulee! Tämä oli minulle kyllä todellinen haaste, sillä en olisi tätä väriä ikinä itse valinnut.

Mietin ja pähkäilin. En nähnyt tätä lasteni päällä. Enkä miehen. En halunnut tehdä vain jotain pipoa, jonka olisi voinut antaa sitten jollekin joka tästä tykkää. Mallailin ja peilailin. Aiemmissa ompelukerhoissa kuosi on heti miellyttänyt ja tiesin nopeasti, mitä tekisin. Nyt löi tyhjää pitkään.



Tehtävänantona oli yhdistää keltaista ja sopiva keltaisen sävy sentään löytyi hyllystä. Kangas on Majapuun Pop poro, joka tuli joskus jossain sikasäkissä, eli sitäkään tuskin olisin itse valinnut :)
Mitä sitten tekisin... Odotin, että kerhoajankohta koitti ja hauduttelin ideoita. Tuijotin kangasta pöydällä ja peilin edessä. Odotin, että valmiita kuvia alkoi tulla saadakseni uutta potkua. Kuvia tulikin, toiset eivät säväyttäneet, mutta pari löytyi, jotka jopa ihastuttivat. Muitten kuvia pääsee katselemaan täältä. Vähitellen idea muotoutui ja päädyin uhkarohkeasti tekemään itselleni tunikan.


















Kaula-aukkoon kokeilin (minulle) uutta tapaa kantata se.



Valmista tuli! Lopputulokseen olen ihan tyytyväinen!



Mietin kyllä, tuleeko tätä käytettyä kodin ulkopuolella, mutta kun mieheni ensimmäinen (vilpitön!) kommentti oli, että näyttääpä hyvältä ja lapsi halusi samanlaisen, uskallan ehkä pitää tätä jatkossakin :D



torstai 16. maaliskuuta 2017

Kevätompeluita

Silloin kun iskee ompeluinnostus, se iskee sitten kunnolla :D
Yhtä ja toista pientä on tullut kevättalvella väsäiltyä, lähinnä lapsille, mutta vähän miehelle ja itsellekin.

Löysin kivan peruskaavan, (tai oikeammin muokkasin valmista kaavaa mieleiseksi) ja sillä olen tehnyt jo useamman tunikan lapsille. Perhekerhossamme oli valokuvaus ja muuta "virallista" kuvaa emme tänä vuonna ajatelleet ottaa, joten halusin panostaa tähän. Päivää ennen kuvausta muutin pukeutumissuunnitelmia ja päätin surauttaa lapsille samistelutunikat kuvaan. "Sen kerran kun (kallis) kuva otetaan!" Kankaaksi valikoitui ihastuttava Verson Puodin Maijan unelma -trikoo, joka on jo hetken odotellut sitä oikeaa hetkeä. Ihan kivat niistä tulikin, joskin tekemisen olisi voinut aloittaa vähän aikaisemmin, niin lopputulos olisi voinut olla huolitellumpi... :D


Kaksi kangasta on jo jonkin aikaa huutanut nimeäni hyllyssä, mutta en ole millään osannut päättää, mitä niistä tekisin. Toinen on niin ikään Verson Puodin Pupujemma-trikoo ja toinen hopea-musta Sielulintu-joustocollege samaisesta firmasta.


Pupujemmasta päädyin tekemään kynähameen ihan omalla kaavalla. (Kuvassa se ei pääse ihan oikeuksiinsa.) Tämä hame on jo päässyt muutamaan kokoukseenkin kanssani. Tykkään vaan niin tästä kuosista!


Sielulinnusta valmistui Ottobren kaavaa vähän muokaten Hide Away -tunika. Tämän innoittajana toimi eräs ompeluaiheinen facebook-ryhmä, johon ilmestyi kuva jos toinenkin kyseisestä mallista. Kaveriksi surautin vielä legginsit. Tämäkin inspiraatio iski päivää ennen kuin lähdimme lomareissulle pohjoiseen. Piti saada uudet lomavaatteet :D


En nyt millään saanut valaistusta kohdilleen, en sisällä, enkä ulkona :D