Kipperin Tuppoja

Kaikkea pitää kokeilla paitsi kaalikeittoa ja kärpässieniä, vai miten se nyt meni...

Kaverin houkuttelemana, helposti yllytettävänä lähdin kokeilemaan millaista on myydä Tupperwaren astioita. Ensi viikolla olisi tarkoitus pitää ensimmäiset esittelyt. Mukaan lähdin ajatuksella teen tätä niin kauan kuin se on kivaa. Ja jospa siitä vaikka muutaman lantin tienaisikin kohta kotihoidon tuelle jäävä kotiäiti.

Jotakuinkin tältä tulee näyttämään ensimmäinen esittelypöytäni

Heti alkuun kohtasin itsessäni kysymyksen, millainen on hyvä myyjä. En ole myyntialan ammattilainen, päinvastoin. Ihmisten edessä esiintyminen ei pelota, mutta muuten tämä on ihan vierasta minulle. Erityisesti eettisyys mietityttää. Ei saa tyrkyttää, ei saa painostaa, mutta tehtäväni on kuitenkin myydä. Tuotteet ovat laadukkaita ja kestäviä ja takuu on hyvä, joten sen puoleen voin hyvällä omatunnolla myydä hyvää tavaraa. No aika näyttää, millainen myyjä minusta todella tulee.

Ensimmäisenä testaukseen aloituslaukun tuotteista pääsi EasyDelight.
Nimensä muksisesti oli kyllä helppo ja toimiva!

Alkuun olin ajatuksesta jännittynyt, nyt olen innostunut. Ensimmäisten esittelyjen jälkeen näkee sitten tuleeko minusta Tupperiin täysin hurahtanut vaiko uuvahtanut :)

Kummallista

Aikuiset on kummallisia, tuumi puolivuotias. Miksei syömistä ja nukkumista voisi yhdistää? Ja miksei niitä saisi tehdä yöaikaan? Päivällä on niin paljon kaikkea mielenkiintoista näkemistä ja tekemistä. Kuka silloin muka ehtii keskittyä syömiseen? Sitäpaitsi yöllä äiti on mukavasti koko ajan tavoitettavissa ja lähellä.

Aikuiset on kummallisia, tuumi kaksivuotias. Miksi tavaroiden pitää lojua tylsästi aina samoilla paikoilla käyttämättöminä? Paljon kätevämpää olisi, jos kaikki olisi lattialla, käden ulottuvilla. Ja miksei harvoinkäytetylle tavaralle saisi keksiä uusia käyttötarkoituksia? Parhaassa tapauksessa vanhasta tavarasta saa muotoiltua kokonaan uuden!

Ihmiset on kummallisia, tuumi koira. Kaikki vain pyörivät ympäriinsä ja isommat huutavat pienemmille ja pienemmät huutavat muuten vaan. Miksei elämä voisi olla pelkkää syömistä, nukkumista ja rapsutuksia? Silloin olisi kaikilla hyvä mieli!

Suut makiaksi!

Olen aina tykännyt käsitöistä. Äskettäin tajusin, että leipominenkin on eräänlaista käsityötä! Ilmankos se onkin aina ollut niin kivaa :) Varsinkin kakkujen teko ja koristelu ovat hauskaa puuhaa. Aluksi eivät kuorrutteet tahtoneet totella minua, mutta tässä viimeisen vuoden aikana olen saanut joitakin kakkuja jopa onnistumaan, myös ulkopuolelta. Tässä muutama kakku kuluneen vuoden ajalta

Mieheni synttärikakku viime syksyltä. Suklaata ja lakkaa. 

Koristelussa on vielä hiomisen varaa, vähempi olisi ehkä ollut enempi...

Prinsessakakku pienen prinsessamme kastejuhlassa. Ehkä onnistunein kakku kokonaisuudessaan. Täytteenä mansikkaa, raparperia ja vaniljaa.

Kaksivuotiaan syntymäpäiväkakku mansikkarahkatäytteellä. Tästä huomaa ongelman, joka minulla on miltei kaikkien kakkujen kanssa: en saa niitä siirrettyä siistille alustalle :D

 Omien synttäreitten tarjoilua. Kerrassaan onnistuneen makuinen kakku, suklaata ja mustikkaa. 

Muutkin tarjoilut tekivät kauppansa.

Yhtä juhlaa...

... ja vanhenemista.

Uusi vuosikymmen. Aikuisen ikä.
Kymmenen vuotta sitten en halunnut olla aikuinen. Halusin olla vielä pitkään nuori. Olin juuri aloittanut opiskelut ja muuttanut ensimmäistä kertaa elämässäni. Elämä oli edessä ja lapsuus takana. Olo oli haikea ja epävarma, mutta eteenpäin oli mentävä. Kaverit sanoivat vanhaksi.

Nyt on opiskeluajat takana. Muuttojakin on kertynyt useita. Mutta nyt tuntuu ihan hyvältä. Ammatti, työpaikka, muutama vuosi työkokemusta, avioliitto, kaksi lasta, kissa, koira, auto, talo ja uima-allas. Kaikki kohdillaan. Näin sen pitää ollakin. Univelkoja, rahahuolia, remonttia, kireitä hermoja... Aikuisen elämää.

Juhlat juhlittiin kolmen vuosikymmenen kunniaksi kolmessa erässä:

Varsinainen synttäripäivä meni kauniissa Oslossa hyvässä seurassa

Kotiin tultuamme järjestin saunaillan muutamalle kaverille

Mieheni rakensi meille telttasaunan varsinaisen saunan valmistumista odotellessa.

Lopuksi kahviteltiin vielä sukulaisten kanssa

Juhlien jälkeen on hyvä hiukan levähtää...

Väsynyt mutta onnellinen (ja vuoden vanhempi...)

Julki-imetystä

Viime aikoina mediassa on keskusteltu imetyksestä julkisilla paikoilla. On ollut juttua siitä, että äidin tulisi peittää itsensä tai siirtyä vessaan imettämään. Minusta koko keskustelu on sinänsä vähän absurdi. En voi ymmärtää, ketä imetys häiritsee tai jos häiritsee, niin kääntäköön katseensa muualle. Imettävät äidit harvoin hakevat huomiota ja hyppivät kenenkään silmille tissejään mainostaen. En myöskään ymmärrä, kuka ajattelee, että on mukava ruokailla haisevassa, kolkossa julkisessa vessassa pöntön päällä huonossa asennossa.

Imetystä ristiäisissä

Itse olen ratkaissut julki-imetysongelman hyvillä imetysvaatteilla. Olen ujo imettämään kenenkään nähden, mutta koska en halua lukittautua puoleksi vuodeksi neljän seinän sisään, olen opetellut imettämään myös julkisilla paikoilla. Kauppakeskusten lastenhoitohuoneissa (lue: yleensä invavessoissa) on harvoin hyvää tuolia tai tuolia ylipäätään, joten mahdollisista katseista huolimatta imetän mieluummin kahviloissa tai yleisillä penkeillä. Hyvät imetysvaatteet tekevät kuitenkin imetyksestä näkymättömämpää ja itselle mieluisampaa.

Minulla on viidenlaisia imetysvaatteita: joitain H&M halpispaitoja, kaksi Boobin t-paitaa, Maitotyttö-imetysvatteita, yksi Mamaliciousin mekko sekä itsetehtyjä mekkoja.

Henkkamaukkaa en voi suositella kellekään. Olen ilmaiseksi saanut kaverilta noita paitoja ja sinänsä ihan kiva, mutta minulla ne ovat lähinnä varapaitoina. Laatu ei ole hyvä ja malli huonosti istuva, mutta toimii tiukan paikan tullen. Kaupan päälle luultavasti joku imettävä äiti Bangladeshissa on lopettanut imetyksensä, koska on ollut pakko mennä töihin valmistamaan imetyspaitoja rikkaille länsimaalaisille kahden sentin tuntipalkalla...

Sen sijaan Boobin paidat on käyttömukavuudeltaan erinomaisia. Boobilla on ilmeisesti myös mekkoja ja muita vaatteita, mutta niitä en ole päässyt testaamaan. Mamaliciousin mekon ostin ristiäisiin ja sekin on ihan passeli.

Kerrassaan ihania ovat suomalaiset Maitotyttö-imetysvaatteet! Ne ovat persoonallisia, käytännöllisiä, kestäviä ja eettisiä. Minusta on ihana tukea suomalaista yrittäjyyttä. Minulla on yksi paita ja kaksi mekkoa Maitotyttöä. Suurin osa Maitotyttö-vaatteista on joustofroteeta, mikä on nerokas keksintö! Näin kesällä ehkä vähän lämmin, mutta kaikkina muina vuodenaikoina mahtava! Froteessa ei nimittäin maidon ylivuodot tai pienet puklut näy. Maitotytöissä on lisäksi taskut liivinsuojille ja olen kuullut, että jotkut eivät tarvitse rintaliivejä Maitotytön kanssa ollenkaan. Kaikki ei-imettävät voivat ostaa Maitotyttökaupasta ihanat JaJa-housut kotikäyttöön. Näitäkin minulla on yhdet.

Kaksi maitotyttöä, tosin eivät tässä pääse oikeuksiinsa.

Itsetehtyjä tunikoita. Turkoosi on ensimmäinen omatekemä,
se oli mulla myös synnärillä kotiutumisvaatteena.

Melkein voisin kuitenkin sanoa, että parhaita ovat itsetekemäni imetysmekot. Varsinkin harmaasta Linnea-trikoosta tehty mekko on malliltaan erittäin onnistunut. Näitä voisin tehdä lisääkin, mutta toisaalta en tiedä, tuleeko meille Nupun jälkeen enää kolmatta imetettävää. Toisaalta haikeana, mutta toisaalta odottavaisin mielin ajattelen sitä aikaa, kun voi pukeutua taas miten tahtoo...

Tämän hetken lempparit! Vasemmalla itsetehty Linnea-trikoinen tunika ja oikealla trikoinen maitotyttö-mekko.

Imetystä illan hämyssä.

Väliin taas vähän käsitöitä :)

Kesäkuun alussa heräsin siihen todellisuuteen, ettei Hipulla ole yhtään kesäilmoille soveltuvaa päähinettä. Ei siinä auttanut muu, kuin istahtaa ompelukoneen ääreen.

Sain kaverilta vinkin netistä löytyvästä kaavasta ja sitä hiukan muokkaamalla syntyi kaksi arkiseen kesäkäyttöön sopivaa pipoa.

Ensimmäisestä tuli perus trikoopipo kääntöominaisuudella. 

Jos toinen puoli alkaa näyttää liian likaiselta, siitä selviä pipon käänteessä...

Toinen on erityisesti helteille tarkoitettu vuoriton pipo aurinkolippa-reunalla.

Huvikseni tilasin netistä myös niminauhoja "tuotemerkeiksi". Jos vaikka ompeluksia tulee joskus annettua lahjaksi, on hauska liittää niihin tekijän puumerkki :)

Violetti pipo sai kunnian olla ensimmäinen "signeerattu" omeplukseni!

(Toisesta tuli sen verran huolimattomasti tehty, etten kehdannut merkitä sitä :D )

Samassa ompeluinnostuksessa tilkuista syntyi uusi neulatyyny.
Oli ehkä aikakin sillä tähän asti neulatyynyn virkaa oli toimittanut kerä mieheni vanhoja sukkia :D

Vaippoja, vaippoja

Kohta kahden vuoden kestovaippojen käytöllä olemme kokeilleet kymmeniä eri vaippamerkkejä sekä lisäksi koko joukon joidenkin itsetekemiä vaippoja. Jos aloittaisin koko vaipparumban alusta, valitsisin varmaan kolme vaippamerkkiä, joilla mentäisiin koko vaippaikä läpi.

Ensinnäkin Amerikkalainen Fuzzi bunz. Tykkään yhden koon vaippojen säädöistä, joka tapahtuu kuminauhoja kiristämällä tai löysäämällä. Myös eri kokoiset (S, M, L) ovat hyvän mallisia. Alkuun vierastin nepparikiinnitystä, mutta se on pitkäikäisempi kuin tarrat, nepit ei tartu pesukoneessa muihin pyykkeihin ja lapsi ei saa niitä itse auki. Lisäksi fuzzeissa on imuina mikrokuituimut, jotka on mun mielestä parhaita.

Toinen lemppari on bumGenius. Malli on hyvin samanlainen kuin fuzzeissa, mutta yhdenkoon vaippojen säätö tapahtuu edessä olevilla neppareilla. BumGeniuksia on saatavilla sekä tarra- että nepparikiinnityksellä. Meillä on pitempään ollut käytössä bumGeniuksen yhdenkoon taskuja sekä L-kokoisia all in one -vaippoja mikrokuituimuilla, joista molemmista olen tykännyt, joskin aio:t ovat vaatineet lisäimua.

Nyt ostin kuopukselle kaksi uutta bumGeniusta, joihin ihastuin vielä enemmän. Toinen on bumGenius freetime yhdenkoon all in one ja toinen bumGenius elemental yhdenkoon luomu all in one. En ole mikään aio-vaippojen fani, sillä useimmiten ne kestävät kauan kuivua ja imut eivät riitä paljon pissaavalle. Nämä ovat kuitenkin poikkeus. Erityisesti pidän tuosta freetime-vaipasta. Siinä imut ovat mikrokuitua ja niitä on kaksi. Ne ovat kiinni vain toisesta päästä, joten kuivuvat nopeasti. Nimensä mukaisesti kerrassaan nerokas vaippa! Elementalissa imuosa on luomupuuvillaa. Olin alkuun hieman epäileväinen sen imutehon suhteen, mutta toistaiseksi on toiminut. Elementalissa imut on molemmista päistään kiinni, joten kuivuminen on hiukan hitaampaa. Molempiin on helppo lisätä imua jos tarve vaatii. Tuo freetime voisi olla hyvä aloittelijan vaippa, jos kestovaippojen viidakko kauhistuttaa :)

bumGenius freetime (keltainen) ja elemental (pinkki)
säädettyinä pienimpään kokoonsa

Kolmans suosikki on kotimainen Nalle-vaippa. Nallen taskut ovat hyvän mallisia, mutta Nallelta löytyy lisäksi hyvä valikoima sisävaippoja, villahousuja, yövaippoja sekä kuivaksiopetteluhousuja. Ainoa miinus on, että Nalle ei valmista mikrokuituimuja, mutta meillä on myös Nallen omia imuja käytössä ja nekin ovat ihan hyviä. Plussana kaupan päälle Nallella on ihania vaihtuvia kuoseja! Nallen verkkokaupasta saa myös ihania kotimaisia imetysvaatteita ja lököhousuja! Suosittelen!

Nalle hiekkapikkarit eli kuivaksiopetteluhousut

Bonuksena voisin mainita vielä Babyidean HH-wool -villahousut, jotka ovat vailla vertaansa. Meillä näitä käytetään erityisesti öisin kuorivaippana. Villahousujen sisään laitetaan siis imevä sisävaippa ja villa yksin riittää kuoreksi. Ihanan hengittävä ja luonnollinen vaippa, eikä kutise!