Räkää, räkää ja vielä vähän räkää

Kulunut syksy on ollut kyllä räkäisin syksy ikinä! Hippu on käynyt läpi varmaan jokaisen räkätaudin, joka paikkakunnallamme riehuu. Kokonaan terveitä viikkoja on syksyllä kertynyt ihan pari ja suurin osa kerhoista on jouduttu jättämään väliin. Ja aina kun kerhossa ollaan käyty, tuliaisena on tuntunut olevan uusi pöpö. Ja mikä tylsintä, minä olen saanut jokaisen taudin myös. Sen sijaan mieheni ei ole sairastanut yhtään! Tasan menee taas nallekarkit.

Meidän perhe-lehdessä sanottiin, että alle 3-vuotiaalla 5-10 hengitystieinfektiota on vielä ihan normaali määrä. No, meillä alkaa tuo 10 kohta olla täynnä, mutta niin alkaa vuosikin olla lopussa... Neuvolassa sanottiin samaa; lapsi käy läpi kaikenlaisia pöpöjä ja siitä se vastustuskyky kasvaa. Ja kuulemma minä saan niitä myös, kun aikuisten keskuudessa liikkuu yleensä hiukan eri pöpöt. Ja joskus nämä lasten flunssat voivat tulla aikuisille jopa pahempina...

Yhtenä yönä heräsin taas nuhaiseen itkuun. Tokkuraisena rupesin etsimään, missä on se Hipun nenäsumute. Hetken pengottuani tajusin, että eihän tuon ikäiselle ole suolavettä kummempaa nenänaukaisijaa. Kun selvisin tolkkuihini, oli Hippukin jo nukahtanut uudestaan.

Tällä viikolla on yskä tullut riesksemme. Hippu on heräillyt yöllä yskimään, eikä tahdo saada nukutuksi. Väsymyksissään hän ei kuitenkaan suostu syömään eikä juomaan yöllä. Niinpä yleensä odotamme, että yskäkohtaus menee ohi. Kerran, kun tuli oikein paha yskä, dippasin tutin hunajaan (sain apteekista neuvon kokeilla hunajaa yskänlääkkeeksi) siten sain lapsen ottamaan edes vähän helpotusta oloonsa. Olen myös antanut vettä lääkeruiskusta. Lapsi huutaa kuin syötävä, mutta yleensä pienikin juominen helpottaa.


Riesanamme on ollut myös silmä- ja korvatulehduksia. Kumpaankin vaivaan jouduimme hakemaan kaksi kuuria, kun ensimmäinen ei tehonnut. Yllättäen myös minä sain osani silmätulehduksesta, mutta korvatulehdukselta sentään olen välttynyt! Silmätippoja saimme vain puhelinsoitolla neuvolaan. Palvelu pelaa! Mutta korvatulehdukseen oli käytävä lääkärissä ja nyt Hippu on keksinyt vihata lääkärejä. Aikaisemmin korvien tarkistus ei ole ollut iso juttu, mutta kai vieraat mieslääkärit ovat vaan pelottavia.



Onni onnettomuudessa on, että Hippu on luonteeltaan tosi reipas ja jaksaa flunssista huolimatta leikkiä ja touhottaa. Ruoka maistuu ja uni myös, kunhan ei iske yskäkohtaus. Myöskin suun kautta otettavat antibiootit ovat kiva juttu ja aamulla lapsi rupesi jopa vaatimaan lääkettä! Ja kaipa tämä sairastelukin joskus loppuu...