Ompelemisen iloa

Uusimpia kankaita, joista, ihme kyllä, olen jo ehtinyt ommella!

Ompelemisesta on tullut minulle pikkuhiljaa yhä tärkeämpi harrastus. Johtunee osittain siitä, että nykyään ei ole aikaa tarttua puikkoihin ja uppoutua neulomiseen. Sitä harrastin nimittäin aiemmin varsinkin pimeinä ja kylminä talvi-iltoina ja pitkän pitkien luentojen aikana. Nupun syntymän jälkeen neulominen on jäänyt. Ommellen saa nopeasti valmista ja saumurin tultua taloon trikoosta on tullut uusi paras kaverini. Miellyttävä päällä, eikä ole niin justiinsa millinpäälle :D

Ompelussakin tykkäisin uppoutua. On ihanaa ottaa useampi tunti aikaa pelkästään käsitöille ja tehdä rauhassa alusta loppuun valmiiksi. Lasten myötä olen joutunut luopumaan uppoutumisesta yhtään mihinkään... Niinpä minun on pitänyt vaihtaa useamman tunnin ompelusessio korkeintaan tunnin pätkiin, joista korkeintaan puolet käytetään itse ompelemiseen. Toinen puoli menee erotuomarina toimimiseen, lohdutteluun, kukkamullan siivoamiseen sohvalta, ja jos muuten kaikki sujuisikin, niin ompelukoneen kanssa tappeluun.

Sauma kerrallaan...

Mikähän ihme siinä on, että ensin lapset leikkivät kiltisti keskenään ja juuri silloin kun päätän hyödyntää rauhallisen hetken ompelemalla, nuorempi päättää olla viihtymättä ja tahtoo välttämättä syliin (ja räpläämään kaikkea mahdollista ompelupöydältä löytyvää.) Ja jos nuorempi viihtyisikin, keskeyttää vanhempi kahdenkeskeisen hetkeni ompelukoneen kanssa aiheuttamalla nuoremmalle itkukohtauksen viemällä lelun, tönimällä tai muuten kiusaamalla. Ja silloin harvoin, kun molemmat lapset viihtyvät, he joko tekevät jotain vaarallista tai suttaavaa tai sitten varmasti tulee joku vika koneisiin...

Sauma kerrallaan on pakon sanelema mutta kuitenkin olosuhteisiin nähden toimiva periaate. Hiljaa hyvää tulee! Joskus puolikas sauma kerrallaan. Viimeaikoina olen saanut jotain aikaiseksikin näitä uusia periaatteita noudattaen. Aiemmin en jaksanut edes aloittaa, kun tiesin, etten saa rauhaa tehdä valmiiksi asti. Sitten huomasin, että eipä sitä valmista synny, jos ei tee ja näköjään yllättävän paljon saa aikaiseksi hyvin pienissäkin pätkissä.

Muutaman kesäprojektin olen ehtinyt saada valmiiksi, mutta paljon on kesken ja vielä enemmän kokonaan aloittamatta... Seuraavaksi tekeillä on pari asua tiettyihin tilaisuuksiin, jotka on helpompi saada valmiiksi, kun deadline on tiedossa.

Erääseen tilaisuuteen elokuussa on ohjeistus pukeutua mustaan unikkoon.
Ensin ajatukseni oli tehdä housut, mutta nyt olen kallistumassa hameeseen.
Katsotaan, mitä loppujen lopuksi saan aikaiseksi...