Se on taas täällä!

Koulujen loppuminen on aina ollut varma merkki kesän tulemisesta. Se ensimmäinen laulettu suvivirsi on sinetöinyt kesän alkaneeksi. Itse en ole koulun penkkiä kuluttanut enää lähes seitsemään vuoteen ja Suomen kesä on muutenkin lyhyt, joten päätin  julistaa itselleni kesän alkaneeksi juuri nyt!

Muutamana päivänä on ollut ihan kesäisen lämmintä ulkona. Itseasiassa lämpimämpää kuin niinä kesinä juhannuksen tienoilla kun värjöttelin kesätöissä leikkikentällä lapaset käsissä ja työparini kaivoi esiin pitkät kalsarit.

Lisäksi lähes yht'äkkiä puihin on ilmestynyt 'vihreitä juttuja' kuten eräs seurakuntanuori totesi kerran.

Tärkein kesän merkki minulle oli kuitenkin kesän tuoksu! Tiedäthän, se kun lähdet ulos ja vastaan tulvii kukkien, heinien ja puiden tuoksua. En saa siitä kyllikseni! 

Yhtenä vuonna iloni pilasi joku allergikko, jonka mielestä kesä ei tuoksunut ollenkaan hyvälle. Ymmärrän kyllä, että kevät ja alkukesä on monelle tukkoista ja tuskaistakin aikaa, mutta koska siitepöly ei ole minun aikaansaannostani, enkä voi sitä vähentää tai lisätä, saanen nauttia sen mukana leviävästä tuoksusta. Ei kai se ole keltään pois :)

Vihreää, kaikkialla vihreää! Luonto on niin kaunis! 

Suvivirttä odotellessa, josko sen jossain taas kuulisin. Kyllä se kuitenkin kesän kruunaa!

Kesäpostaus

Sade naputti ikkunaan, koleus kummitteli oven takana. 

Mietin, miten saisin kesän takaisin. Millä houkuttelisin sen esiin?

Laitoin päälle kesävaatteet,

leivoin keäsäisiä leivoksia.

Ostin uudet kesäverhot,

ja söin aurinkoista hedelmäsalaattia.

Jälkiruuaksi vielä mansikkakakkua.

Jos ei kesä näillä tule, niin ei sitten millään!

Olkoon ulkona mitä vaan, meillä sisällä on kesä!

Kesän värit

Koska en voi liittää kaikkia ihania alkukesän tuoksuja tänne, kirjoitan väreistä.

Kesällä luonto pukeutuu kauneimpiinsa ja tuntuu, että sen varjolla myös ihmiset uskaltavat laittaa värikästä päälle. Olen aina pitänyt väreistä ja kesällä ihaninta on värikkäät mekot!

Tämä on yksi suosikkihameistani. Se on kivan mallinen, kevyt ja käytännöllinen ja aina rypyssä, kun olen laiska silittämään...

Tämän ompelin pari kesää sitten piristämään väreillään. Viime kesä kului vauvavatsan kanssa, nyt voin taas pukeutua muihinkin kuin trikoomekkoihin ja tunikoihin!

Joskus kesä on niin kiva, että tekee mieli tanssia!

Ja ne kaikki vihreän sävyt!

Jopa koira innostui ottamaan aurinkoa!

Lämpimänä kesänä ei haittaa, vaikka välillä vähän sataisi... ... vaikka sitten rakeita!

Tämän kesän lemppari, Me&i:n maksimekko!

Ehkä vihdoin maltan luopua viimeisestäkin jouluvalosta, joka on hoitanut tähän asti yölampun virkaa. :)

Kesäkesä!

Rakastan kevättä ja rakastan kesää! On kertakaikkisen ihanaa, kun valon määrä lisääntyy ja ulosmennäkseen ei tarvitse sonnustautua raskaisiin varusteisiin, kuin olisi sotaan lähdössä. Kesän tuoksut. Kesän värit. Uiminen. Jäätelö. Kesähameet. Paljaat varpaat. Kesäkengät. Syitä on vaikka kuinka paljon!

Ei sillä, tykkään talvestakin, silloin kun on talvi. Luistelu, hiihto, laskettelu, ne on kivoja. Mutta pimeys ja kylmyys, etenkin kylmyys sisällä ja paikallisen sähköyhtiön mässäily meidän rahoilla... Kyllä kesä vie kuitenkin voiton.

Lauantaina heitin talviturkin. Aiemmin olen kyllä käynyt ulkouima-altaassa, mutta minulle oikea talviturkin heitto tapahtuu meressä, kun sellaisen lähellä asustamme. Samalla tuli mökkeilykausikin aloitettua :) Eilen nautin lämpimästä ilmasta levittämällä piknikpeiton nurmikolle ja lukemalla hömppähömppäromaania. Voisiko olla jotain yksinkertaisempaa ja mukavampaa? :)

Asumme metsin reunustetun tien varrella ja minua häiritsee suunnattomasti, kun ihmiset heittelevät roskia tien pientareelle. Viime viikolla minua kuitenkin odotti hauska yllätys, kun roskien sijaan ojasta pilkisti narsisseja! Narsisseja keskellä ei mitään!

Tänään pikku Hippukin pääsi nauttimaan kesäisestä ilmasta ensimmäistä kertaa ilman pipoa ja lapasia. Levitin peiton pihalle, mutta eihän se pelkkä peiton päällä kölliminen touhukkaalle lapselle enää riitä. Piti päästä maistamaan voikukkia, ruohoa, kiviä ja hiekkaa... Hetken päästä oli kädet ja suu ihan hiekassa. Mitähän tästä kesästä oikein tulee? Miten ihmeessä vietetään aikaa ulkona lapsen kanssa, joka ei viihdy enää vain paikallaan ja joka haluaa syödä kaikkea??? (Ei siis vain maistaa vaan syödä!)  :)