Blogi 1v

Tämä blogi täytti juuri vuoden! Onnea blogi!

Tämä on kolmas oma blogini ja ensimmäinen, jota olen pitänyt pidemmän aikaa säännöllisesti. Vuoden aikana tekstejä on kertynyt 50 ja sivunkatseluita inan vaille 1400. En ole mainostanut blogiani missään, joten sinänsä ihan hyvin. Halusin kokeilla, tavoittaako tämä ihmisiä vaikken markkinoi sitä. Nyt vähän ennen 1-vuotissynttäreitä loin blogille oman facebook-sivun, katsotaan saako se lisää katselijoita.

Kommentteja on tullut harvakseltaan ja lukijoita blogilla on pyöreät 0. Ylivoimaisesti suosituin teksti käsitteli hoitohenkilökunnan oikeutta kieltäytyä toimittamasta abortteja. Alkuperäinen ajatukseni oli kirjoittaa blogia, joka pääsääntöisesti olisi elämänmyönteinen ja toisi iloa, vertaistukea ja ehkä jopa toivoa ihmisille. Näyttää kuitenkin siltä, että kiistellyistä ja vaikeista aiheista kirjoittaminen kiinnostaa ihmisiä enemmän... Pitäsikö tästä vetää se johtopäätös, että minun kannattaisi muuttaa blogin tyyliä? Tietoisesti olen vältellyt tiettyjä aiheita, joilla tiedän saavani aikaan vain riitaa vaikka kuinka nätisti yrittäisin kirjoittaa. Minusta se ei vaan johda mihinkään...

Nytpä olisikin mielenkiintoista kuulla, mitä sinä, hyvä lukija, tykkäät lukea. Mikä on ollut hyvää ja mikä vähemmän mielenkiintoisa? Ehkä en koskaan saa tietää, mutta jos jaksat, niin kommentoi jotain!

Alku aina hankalaa...

Onpas kamalan vaikeaa tämä blogin aloittaminen! Ei niinkään se, että mitä kirjoittaisi, vaan missä järjestyksessä, minkä mäköinen blogin pitää olla ja mikä sen nimeksi laitetaan... Pelkästään blogin aloittamiseen saisi kulumaan aikaa päivätolkulla! No ehkä se tästä vielä muokkautuu. Pitää ajatella niin, että sommittelee ja muuntelee ulkonäköa sitten pikkuhiljaa matkan varrella. Joten pyydän anteeksi, ettei tämä blogi ole vielä saavuttanut sitä esteettistä tasoa, jolle se kuuluisi :)

Tätä nimenomaista tekstiä kirjoittaessani pikku apulainen, jota Hipuksi kutsun, on jo kiskonut läppärin johdon pari kertaa irti sekä kietoutunut solmuun johdon kanssa. En ymmärrä, miksi kaikenlaiset sähköjohdot ovat hänen mielestään niin kiinnostavia tällä hetkellä. Kahdeksankuinen Hippu on juuri oppinut ryömimään ja mikäpä olisi hauskempaa kuin tutkia ja maistella olohuoneen jokainen johto. Muutenkin tuntuu, että kaikenlaiset taloustavarat ovat paljon kiinnostavampia kuin omat lelut (joita niitäkin on paljon). Puiset lastat ja lusikat ovat in samoin kuin esimerkiksi tyhjät limsapullot. Pari päivää sitten laitoin lapsen lattialle ja eteen muutaman lelun. Lelujen viereen asetin tyhjän puolen litran kivennäisvesipullon. Pullo sai aikaan ilahtuneen höpinän ja pienet kädet alkoivat huitoa innostuneesti. Ei jäänyt epäselväksi, millä lapsi halusi leikkiä...