Aikoinaan kun Hippu alkoi nukkua pitkiä unia vaunuissa, ostimme parilla kympillä itkuhälyttimen kirpputorilta. Merkki oli Philips ja malli joku vanha. Hälytin toimi kuitenkin moitteettomasti. Viime kesänä se sanoi sitten sopimuksensa irti, mutta kuumuuden takia Hippu nukkuikin enimmäkseen sisällä. Syksyllä Hippu oli sen verran iso jo, että näin ja kuulin ikkunan läpi kun hän heräsi. Nupun syntymän lähestyessä itkuhälytinasia tuli jälleen ajankohtaiseksi.
Ensin mieheni yritti korjata vanhaa, mutta tuloksetta. Samaan aikaan laitoin kyselyn Facebookiin, josko joltain löytyisi toimivaa käytettyä hälytintä. En halunnut turhaan ostaa uutta, sillä kaatopaikoille päätyy liikaa käyttökelpoista tavaraa. Sain pian vastauksen ja ostin jälleen parilla kympillä yhdellä lapsella olleen itkuhälyttimen. Merkki oli taas Philips. Hälytin toimi ja Nuppu syntyi.
Viime viikolla, noin parin kuukauden meilläolon jälkeen hälyttimessä ilmeni jotain häikkää. Luulin sen johtuvan tyhjenevistä paristoista joten vaihdoin ne. Viime maanantaina laitoin lapset jälleen ulos nukkumaan ja menin itse sisälle. Tein tyytyväisenä omia juttujani, kunnes havahduin siihen, kuinka paljon kello jo oli. Hippu on viime aikoina lyhentänyt päiväuniaan ja ihmettelin, kun mitään ei vielä kuulunut.
Menin ulos ja minua odottava näky sai minut myöntämään itselleni Vuoden huono äiti -mitalin. Hippu oli maassa mskuupusseineen päivineen ja itki. Nuppu oli omalla paikallaan mutta karjui kuin syötävä. Vain itkuhälytin oli hiljaa. Lähdin samana iltana ostamaan uuden itkuhälyttimen. Tällä kertaa ihan kaupasta. Valitsin halvimman perusmallin, sillä en kaipaa mitään tuutulauluja, yövaloja tai lämpömittareita. Kohta noilla pääsee varmaan nettiinkin!
Luulisi, että tähän voisi sanoa, Loppu hyvin, kaikki hyvin, mutta ei. Tarina ei pääty tähän. Tiistaina laitoin taas lapset nukkumaan. Nuppu ei nukahtanut ulos, joten toin hänet sisälle. Nyt vaunuissa oli uusi Mebby voice 3 -itkuhälytin sekä testimielessä myös vanha Philips. Taas oli ollut hyvä tovi hiljaista, kun epäilykseni heräsi. Menin katsomaan ja tällä kertaa Hippu oli kiivennyt omasta makuupussistaan Nupun koppaan. Hän istui tyytyväisenä leikkien vanhalla hälyttimellä ja uusi oli heitettynä maahan. Ja kumpikaan ei ollut pihahtanutkaan.
Keskiviikkona mieheni kävi vaihtamassa viallisen hälyttimen. Kun illalla testasimme uutta Mebbyä, se toimi kyllä mutta kantavuus, jonka piti olla 100 metriä, ei riittänyt edes kulman taakse, jonne vaunut on kesällä pakko viedä varjoon. Minulla alkoi mennä hermot näihin laitteisiin. Jos vaunuja olisi ollut mahdollista pitää ikkunan alla, olisin varmaan jo luovuttanut ja ollut ilman. Kuitenkin ainoan varjopaikan ollessa hankalassa kulmassa, tarvitsin välttämättä hälyttimen.
Mieheni meni siis vielä kerran kauppaan ja otimme vähän kalliimman Philips Avent -hälyttimen, jossa pitäisi olla parempi kuuluvuus. Onneksi liike huoli Mebbyn vielä takaisin. Nyt laite tuntuisi toimivan, mutta enää en voi luottaa siihen täysin. Kun kuuluu pienikin rapina tai kohina, kiiruhdan heti katsomaan, mitä tapahtuu. Pelkään, josko tämäkin aparaatti pettää minut. No ehkä jossain vaiheessa uskallan taas rentoutua.
Mitä tästä opimme? Itkuhälyttimiin ei ole luottamista. Älä osta itkuhälytintä jos ei ole ihan pakko.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti